Näytetään tekstit, joissa on tunniste lumityöt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lumityöt. Näytä kaikki tekstit

tiistai 2. helmikuuta 2016

Lunta tulossa


Olen vieläkin aivan ihastuksissani ajatuksesta, että nimeni on kokonaan hävinnyt vuorolistasta ja minun ei todellakaan tarvitse miettiä työhönmenoa pitkään aikaan. Olen lähes satavarma, ettei minun tule vuoden aikana lainkaan ikävä töihin, saanhan kuulumisia aina, kun Kammenpyörittäjä siellä käy ja kuulun työpaikan whatsapp-ryhmään. Se on verraton tiedon lähde. Siellä jos kysyy neuvoa johonkin asiaan, niin neuvoja kyllä satelee, mutta yleensä jostain aivan muusta kuin mistä oli kyse. En raski koskaan tyhjentää tuota keskusteluketjua, sillä voi huvittaa itseään mikäli sattuisi olemaan tylsää. 

Jos minulle kumminkin tulee pikkuisen ikävä töihin, voin aina katsoa säätietoja teksti-tv.stä. Sieltä saa parhaiten käsityksen mitä on odotettavissa tänään. Ensin tulee vähän lunta ja sitten tulee enemmän lunta. Enempää minun ei tarvitse tietääkään. Joensuussa voi odotella lumijyväsiä ja Helsinki-Vantaalla vettä ja räntää.

Tänään ajattelin tehdä yksinollessani kaksi asiaa. Aion tehdä lumityöt, mutta vasta sopivasti ennen kuin Kammenpyörittäjä pääsee töistä, että piha näyttää silloin kauniilta ja hän huomaa panokseni yhteiseksi hyväksi. Ja tietysti myös sen vuoksi, ettei hänen tarvitse työpäivän jälkeen heti tarttua lumikolaan. Sen lisäksi käyn ruokkimassa lintuja ja oravia. Jänikset ruokitaan iltaisin. Ne ovat pian syöneet kaikki myslit (melkein ämpärillisen), joita poistin keittiön kaapeista. En aio enää ostaa bulkkimysliä, ei niitä tule kuitenkaan tuunattua paremmiksi eikä syötyä. Jänikset kiittävät ruoasta tekemällä hauskoja polkuja pihalle. Ne vilistävät öiseen aikaan kulatungien päältä ja ympäri kasvihuonetta. Myös papanoita on nähtävillä, eli ruoansulatus toimii kuten pitääkin. 

Paistikin on palannut kotiin
Sisähommaksi ajattelin ottaa pienen palan konmarinointia. Kammenpyörittäjän ja minun vessan kaapit kaipaavat siivousta, etenkin minun käytössäni olevat laatikot. Meillä on roskispäivä tulossa loppuviikosta, eikä siellä ole juuri mitään saalista. Niinpä käyn nyt läpi kaikki putelit ja purnukat ja laitan pois ne missä on jotain kuivunutta rasvaa tai muuta epämääräistä. Täällä piti alkaa uusi aika, mitä tulee jätteiden kierrätykseen tämän vuoden alussa, etenkin muovin suhteen, mutta homma on vielä kuulema vaiheessa. Niinpä hyödynnän vajaata roskisastiaa ja täytän sitä. 

Aion myös karsia hiusharjavalikoimaani. Otan harjan kerrallaan käteeni ja mietin, että kuinka paljon minä tätä tarvitsen ja onko sillä kunnioitukseni. Jos sen piikeissä ei ole enää lainkaan niitä pieniä pallosia, tai hiuksia on tukkimassa harjaa puoleen väliin piikkejä tullen siihen tulokseen, että tätä harjaa on aika kiittää kaikista sen minulle tekemistään palveluksista ja heittää se pois. Eikö kuulosta oikealta konmarinoinnilta

Jotta saan itseni piakkoin ylös tästä sohvalta, valitsen postauksen loppuun vielä siivousmusiikkia, country käy siihenkin homman oikein hyvin. Aamun lempeään tunnelmaa sopii Keith Urbanin kappale Break On Me. Liitän tähän lyric videon, jotta voitte lauleskella mukana, minäkin saatan tehdä niin, koska olen yksin kotona. 


Edit: Iltapäivällä 2.2. Nyt taisin löytää konstin millä tämän laiskamatosen saa tekemään jotain. Olen perkannut vessan kaapit ja laittanut ruoan alulle, sekä tehnyt ne lumityöt, eikä päivä ole edes lopussa vielä. Taitaa olla  hyvä uhota pienillä hommillaan blogissa, niin on sitten pakko tehdä ne! Mitähän asettaisin itselleni huomisen tehtäviksi? 

Ei muuten ollut vaikea karsia tavaraa vessan kaapeista, siellä oli monta kuivunutta ripsiväriä, että saatoin aivan helposti hyvästellä ne. Samoin laitoin menemään elektroniikkakierrätykseen muutaman kihartimen ja muun tukkavempaimen, joista en edes tiedä miltä vuosikymmeneltä ne olivat ja koska ne ovat mahdollisesti toimineet. Hyvää konmarinointia!

lauantai 10. tammikuuta 2015

No nyt se sekosi täysin!

kotikylän raitti lauantaiaamuna kello 6
Vaikka toivoinkin lumetonta talvea, en pistä pahakseni tätä kaunista puhdasta hankea, johon kotiseutuni on peittynyt. Tosin nyt alkaisi lumi riittää jo. Kävelyprojektini on ollut jokseenkin jäissä, sillä työmatkalla on näillä keleillä sen verran vaarallinen osuus vilkkaan maantien reunassa, etten ehdoin tahdoin ota riskejä pimeässä. Talvipäivän seisaus oli ja meni pian kolme viikkoa sitten, eikä vielä voi väittää päivän näkyvästi pidentyneen. Enemmän vaikuttaa säätila, kirkkaalla kelillä valoisa aika alkaa aikaisemmin ja jatkuu pitempään kuin tymällä. 

Huono omatunto on viime päivinä hieman kolkutellut vähäisen ulkoilun vuoksi ja siksi herättyäni tänään jälleen kerran liian aikaisin, käytin aamuhetken pieneen kävelylenkkiin. Sitä ennen tein kevyet lumityöt, mutten muistanut laittaneeni jo kävelysovelluksen päälle puhelimestani. Sain aikaan melkoisen syherön taluttaessani lumikolaa pitkin pihaa ensimmäisen puolituntisen. 

Että semmoisella lenkillä! Ja tiedän, iPadin näyttö kaipaisi puhdistusta
Lumitöiden jälkeen taapersin vielä ihanassa talviaamussa 40 minuutin lenkin pitkin esimerkillisesti aurattua kevyenliikenteen väylää. Minulla oli käytössä taannoin ostamani säärystimet ja SealSkinz-sukat, kummatkin toimivat kuten pitikin. On mukava, että varpaat ovat ulkoilun jälkeen lämpimät, mutteivat hikiset, olipa ilma pakkasella tai ei. Samoin säärystimet pitävät nilkat varmasti kuivina, eikä kenkiin mene lunta. Oikein kunnon märällä kelillä en ole vielä testannut säärystimiä, mutta varmasti sekin aika vielä tulee.