Hassut sukat

Olen ollut vakaasti sitä mieltä, että varvassukat ovat rivoja. En osaa selittää, mikä niissä on rivoa, vaikka kuviointi olisi söpökin. Ne vain ovat. Luin jostain, että olkoonpa rivot tai eivät, niin varvassukat olisivat hyvät vaelluskengissä, pitkillä matkoilla. Jokainen varvas on omassa rauhassaan ja suojassa hiertymiseltä. Työkaverimme tuo toisinaan harrastoimintansa rahoitukseksi Pilkkoset-tuotteiden tilauslistan ja olen usein tilannut iloisen värisiä sukkia. Viime kerralla huomasin, että katalogissahan on näitä räävittömiä sukkiakin ja tilasin kolme paria kokeiluun. Tälläsin tänään, kun tilauksemme olivat saapuneet, varpaani näihin laitoksiin. Ne näyttävät hassuilta, tuntuvat kummallisilta ja ovat edelleen myös vähän rivoja. Kävelin töihin, mutta illan pimennyttyä Opiskelija kävi hakemassa minut autolla kotiin. Huomenna sukat pääsevät kokeiluun Meindleissa. Otan mielelläni vaellussukkaneuvoja, sekä kesä- että talvikäyttöön, mikäli jollakin on sellaisia minulle antaa. 

Kävelymusiikkisuositukseni on tänään tämä: Greg Batesin Fill In The Blank.

Työmatka vapaapäivänä

Autiojoki, lontooksi The River Desolate

Tänä vapaapäivän aamuna heräsin tavalliseen tapaani liian aikaisin ja olin jo ottanut mukavan asennon sohvalla, tietokone syliin viritettynä, kun tulin ajatelleeksi, että voisinkin kävellä Kammenpyörittäjää vastaan, sillä hän pääsisi töistä kahdeksalta. Vartin yli kuusi astuin ulos kirpeään, 9 asteen pakkaseen ja aloin pistää Meindlia toisen eteen.  Oli jo valoisaa, vaikkei aurinko aivan vielä ollut noussut. 

Kävellessäni ajattelin sitä viime kesän lopun aamua, jolloin ensi kerran kävelin työmatkan yövuoron jälkeen kotiin. Matka tuntui silloin lähes jännittävältä, vaikka olin kulkenut sen autolla varmaan tuhansia kertoja ja pyörälläkin joitankin kymmeniä kertoja. Matka tuntui myös pitkältä ja jalkani kipeytyivät niin, että saman illan humppakeikalle suorastaan onnuin, jalkapohjani olivat niin arat. Ne vanhat lenkkarit menivätkin roskikseen ja siirryin käyttämään parempia jalkineita. 

Nyt vaelluskenkäni ovat jo parhaat kaverini, pitemmän kävelytauon jälkeenkään ne eivät tunnu enää kovilta ja askellukseen on tullut uudenlaista rytmiä, kun kenkä huolehtii joustavuudesta ja tasapainosta. Muutenkin varustepuoli alkaa olla kunnossa, tosin kesän lähestyessä kevyempiä kävelyvaatteita on hankittava. Pian saa jättää välikerroksen pois ja piponkin talvisäilöön.

Lyhintä reittiä matka työpaikalle on 8,9 km ja sen kulkemiseen menee minulta noin 1 h 35 min. Tänä aamuna liukastelin viimeisellä kilometrillä 3 minuuttia pitempään, sillä työpaikan suljetulla alueella on keväisin varjoinen osuus, jolla jäätä tuntuu riittävän pitempään kuin muualla. Päätin kyllä jo syyskuussa, että matka on tärkeämpi asia kuin siihen käytetty aika. Tosin työmatkan taittamisessa kävellen ajallakin on merkitystä, täytyy olla perillä ajoissa työvuoroon mennessä.

Nyt kun kello on vähän yli yhdeksän, on olo aika mukava, kun päivän lenkki on jo tehty, vapaapäivä vasta edessä. Tavoitteeni kävellä 770 km ei tunnu enää ollenkaan saavuttamattomalta ja taidanpa pistellä sen toiseenkin kertaan ennen caminoa keväällä 2016. 

Kävelymusiikiksi suosittelen  Little Big Townin kappaletta Girl Crush.