Ripeää hamekauppaa ja saippuavaahtoa

Tilasin viime torstaina Utahista hameen ja jo eilen se tuotiin kotiovelle kuoressa, jonka päällä luki "extremely urgent". Pikkuisen liioittelua, mutta sillä postimaksulla kyllä voi odottaakin toimitusta vähän normaalia rivakammin. Hame oli sellainen kuin odotinkin, nopeasti kuivuvaa kangasta. Ainoa hikkaus on se, että se saattaa olla aavistuksen suuri minulle, mitä ei yleensä koskaan käy vaatteita hankkiessani. Mutta luulenpa, että Macabi Skirtistä tulee lempivaatteeni caminolle, joka alkaa olla niin lähellä, että pitää jo miettiä ostetaanko minun lempijuustoani tai -jogurttiani enää uutta purkkia. 

Hameella on monta käyttötapaa, sen voi kääriä shortseiksi polven tienoille, tai nostaa helmoja keskeltä niin, että hameesta tuleekin housut. Taskuissa on syvyyttä ja osassa on vetoketjut, joten pieni lompakkoni ja puhelimeni sujahtavat niihin helposti. 

Kokeiluni saippuoiden maailmassa on edennyt siihen pisteeseen, että olen päättänyt lähteä matkaan Oliva-saippuapala mukanani. Se tuoksuu paljon vähemmän epämiellyttävälle kuin tummemman vihreä marseillesaippua. Olen pessyt Olivalla hiuksiani nyt reilun viikon verran ja pidän tuloksesta kovasti. Saippua vaahtoaa erilämpöisissä vesissä mukavasti, mutta vaahto kuolee nopeasti ja on helposti huudottavissa pois, vaikkei vettä olisikaan holvattavasti kotisuihkun tapaan. Hiukset on helppo kammata kosteina ja olenkin päättänyt ottaa hiusharjan sijaan kunnollisen kamman mukaani, sekin vie hieman vähemmän tilaa kuin harja. 

Kokeilin myös vaatepesua Olivalla ja tuntui toimivan siinäkin hyvin. Pesin sillä pari päivää sitten ostamani Falken sukat, joissa on merinovillaa. Sukat ovat napakat, mutta alkoivat heti ensimmäisenä käyttöpäivänä nukkaantua huomattavasti. Se nyt ei käyttämiseen vaikuta, mutta olipa silti huomio. Nyt pitää vain löytää sopiva rasia saippuapalalle, ellen päädy pussisäilytykseen. Saippua vaikuttaa kuivuvan mukavasti parissa tunnissa. 

Päivän kävelymusiikiksi suosittelen Josh Turnerin kappaletta Your Man. 

Pikkuostoksia

Kokeilin muutama viikko sitten pesuliuskoja, mutta tulokset eivät olleet niin rohkaisevia, että olisin valmis pelkästään ne taskussani lähtemään 770 kilometrin kävelylle. Sain vinkin luimupupulta, että oliiviöljysaippua voisi toimia yleissaippuana ainakin ihon ja vaatteiden pesuun. Niinpä kävin hankkimassa palikat Oliva palasaippua-nimellä myytyä tuotetta ja marseillesaippuaa, joka sekin on oliiviöljysaippuaa. Ostin ne Jyväskylän Ekolosta. 

Palasaippuassa on tietysti se ongelma, että sen pitäisi ehtiä kuivua käyttökertojen välillä. Sille pitää olla sopiva rasia ja sen lisäksi muovipussi, mutta se ei kosteanakaan sotke tavaroita rinkassa ja mitä vähemmän erilaisia pesuaineita on mukana, sen kevyempää. 

Kumpikaan saippuoista ei tuoksu kuivana mitenkään houkuttelevalle, enemmänkin terveelliseen kallistuvasti, muttei kuitenkaan pahalle tai vastenmieliselle. Olivan tuoksu on näistä kahdesta miellyttävämpi. Käytin kumpaakin suihkussa, ne vaahtosivat mukavan maltillisesti. Olivalla pesin hiukseni. Se tuntui oikein mukavalta hiuksissa ja jätti hiuksiin puhtaan liukkauden tunteen, samoin ihoon. Hiukset oli helppo kammata, vaikken laittanut niihin mitään hoitoainetta. Olen aikaisemmin käyttänyt marseillesaippuaa uusien villasukkien pesuun saadakseni neulejäljestä tasaisemamman näköistä ja ainakin se saippuapala oli riittoisa kuin mikä, se oli pihkan värinen.

EDIT: Hiustenpesuni taisi saada uuden suunnan nyt kerralla. Yleensä hiukseni ovat likaiset aina jo pesua seuranneena aamuna, mutta nyt eilisen saippuapesun jälkeen ne ovat vielä aivan julkaisukelpoiset. Pesen nyt muutamia kertoja Olivalla hiukseni, niin saan varmuuden, että se tosiaan toimii minun hiuksiini. 

Kun hiukseni kuivuivat ne olivat miellyttävän tuntuiset, puhtaat ja liukkaat, mikä viime mainittu ei välttämättä ole mukavaa, sillä hiukseni ovat lasiset muutenkin, eivät pysy kiinni ja hapsottavat sinne tänne. Jätin saippuat kuivumaan lautaselle saunan lauteille ja tutkin niitä myöhemmin. Kolmessa tunnissa ne olivat ihan pintakuivia, valmiit rasiaan tai pussiin. Kokeilen saippuoita vielä vaatteiden pesuun ja päätän sitten onko niistä jompikumpi seuralaiseni caminolla.

Muita ostoksiani tällä viikolla ovat olleet erilaiset pikkutilpehöörit. Ostin matkapakkauksen hampaidenhoitoon, erilaisia laastareita, haavanhoitovoidetta,  desinfioitinlappuja.

Korvatulppia ostaessa piti ottaa huomioon, että ne ovat nukkumiseen soveltuvia, osa tulpista on sopivia erilaisia työtehtäviin. Ostin yhden parin nyt ja kokeilen nukkua niiden kanssa. Aikaisemmin olen kokeillut nukkua tulpilla, mutta minusta on aina tuntunut, että päänsisäinen kohina on liian suurta. Nämä tulpat ovat pestävät ja monta kertaa käytettävät.

EDIT: Nukuin viime yön nämä uudet tulpat korvissani, tai ainakin jonkun aikaa. Jossain vaiheessa yötä otin ne pois, sillä ne tuntuivat tottumattoman korvissa keljuilta. Kun tarvetta ilmenee, nukun ne korvissa varmasti ihan hyvin.

Vaatepuolta kartutin monien naispuolisten caminonkävijöitten neuvosta suurella ohuella puuvillahuivilla, joka käy varapyyhkeestä, sen voi kääräistä hameeksi lanteille, ripustaa kerrossänkyyn näkösuojaksi ja kietoa viileinä iltoina lämmittämään olkapäitä. Löysin huivin Doubleoneboutiquesta, sieltä ostin Kullannupulle joulun alla hauskat hiiritossut. Ostin myös eräästä toisesta liikkeestä itselleni hatun. En ole ollenkaan hattuihminen, mutta luulen jonkunlaisen päähineen olevan tarpeen caminolla. Hattua pitää vielä hieman tuumia onko se minun juttuni vai ei.

Päivän kävelymusiikiksi ehdotan Luke Bryanin kappaletta Strip It Down.
Ei liity mitenkään erityisesti ostoksiini.

Pesuliuskat testissä

Minulla on yleensä reissussa hyvin pieni määrä kosmetiikkaa ja pesuaineita mukanani, eikä se varmasti ole näkymättä naamasta, ettei hienoja voiteita ja seerumeita tule käytettyä. Olen siihen yksinkertaisesti liian laiska. Vettä, saippuaa ja jotain neutraalia rasvaa, jos meinaa kuivattaa. Hiustenhoitokaan ei ole minulla kovin korkeatasoista, pesen ja kampaan, siinä se onkin. 

Hyvä puoli tässä on se, että kun on lähdössä pitkälle matkalle, jonka aikana kantaa kaiken omilla harteillaan, ei ole suurta vaikeutta valita puteleita ja tuotteita. Ei ole olemassa mitään nimenomaista tuotetta (oikein purnukan tarkkuudella), mitä ilman en tulisi toimeen. Saippuaa, deodoranttia, hammastahnaa ja huulirasvaa. Niillä pärjään ihan hyvin. 

Mukaan otettavien tuotteiden on sitten oltava tarpeeksi hyviä, että niitä kannattaa kantaa rinkassaan. Tilasin Amazonin kautta pienet pakkaukset pesuliuskoja, joita tänään hieman kokeilin. Olin hieman skeptinen niiden suhteen, mutta kokeilemallahan se selvisi, onko niitä pieniä rasioita järkevää kuljettaa mukanaan.

Aloitin saippuasta. Sinisessä rasiassa lukee, että ota liuska kuivin sormin ja se on kyllä hyvä neuvo. Helposti saa koko paketillisen tuherrettua, jos alkaa suihkussa aukoa rasiaa jo veden valuessa. Kuivin sorminkin oli aluksi vaikea saada otettua vain yhtä liuskaa. Koeluonteiseen käsienpesuun liuska riitti oikein mainiosti, heti kosteisiin käsiin laitettuna liuska liukeni olemattomiin, mutta vaahtoa riitti sopivasti. Tuoksua ei ollut juuri ollenkaan. En osaa sitten sanoa kuinka monta liuskaa menisi koko suihkutteluun. Luulen, että sitä varten on hyvä olla joku pieni pullo suihkusaippuaa mukana ja tuota saippualiuskarasiaa voi pitää rinkassa helposti esille otettavissa, kun pitää kesken päivän pestä käsiä, eikä saippuaa muuten ole saatavilla. 

Seuraavaksi kokeilin vaatepesuun tarkoitettua, valkoisessa rasiassa olevaa liuskaa. Hain pyykkikorista nilkkasukat ja laskin lämmintä vettä altaaseen. Liotin liuskan sinne ja sain kyllä aikaan selvän muutoksen vedessä, se oli pesuaineinen, muttei mitenkään vaahtoava. Pesin sukat tavalliseen nyrkkipyykkityyliin ja huuhtelin. Tuntui toimivan, tuoksu oli olemattomuudessaan miellyttävä. En viitsinyt vielä kokeilla Scrubba-pesupussiani, mutta siellä pesuliuska voisi toimia ihan hyvin, kun vettä ei pääse karkuun ja sitä myöten vähäistä pesuainetta. Ainakin näin vähän likaisella pienellä pyykillä liuska toimi ihan kivasti. Taidan lähteä tämän tuotteen turvin liikkeelle ja ostaa sitten nestemäistä pesuainetta, jos se on tarpeen. Tai jauhekin voisi olla hyvä, tosin sekin vaatii sitten tiiviin purnukan. 

Kolmanneksi kokeilin vihreän rasian shampooliuskaa. Minulla oli testiin sopivan likaiset hiukset (sorry jos tulee liikaa informaatiota) ja tein koepesun käsienpesualtaan äärellä. Kastelin hiukset ja länttäsin liuskan suoraan päähäni. Se oli varmaan virhe, olisi kannattanut hieroa liuskaa käsiin ja siitä sitten hiuksiin. Osa hiuksista (joita minulla ei ole ruuhkaksi asti) tuli selkeästi vaahtoisiksi, mutta osa ei ehkä juurikaan. Huolellisen huuhtelun jälkeen hiukset tuntuivat kyllä puhtailta, mutta kuivumisen jälkeen huomasi, etteivät hiukset olleet kunnolla puhdistuneet. Arvelen, että ei kovin likaiset, hieman hikoontuneet hiukset lähtisivät kyllä puhtaiksi lämpimän veden kanssa tällaisella liuskalla, mutta kunnon liimalettiin tarvitaan vähän enemmän.

Päivän caminovalmisteluita vauhditti Mo Pitneyn kappale Country. Tuollainen hipsterin näköinen heppu laulaa ison miehen äänellä? Jo on aikoihin eletty. 

Pakettivuori

vissiin aika holotna

Aloin olla jo vähän anxious, kuten amerikkalaiset sanovat, kun lutikkalakanani eivät vain saapuneet. Amazonkin kyseli jo käyttökokemuksia ja muita arvosteluita lähetyksen saapumisesta ajallaan, rahatkin olivat siirtyneet aikapäiviä tililtäni, eikä pakettia vain näkynyt, ei kuulunut. Muita tilaamiani varusteita, paitoja ja pesuliuskoja vasta kevyesti odottelin. 

Eilen Kammenpyörittäjä haki minut töistä, mikä on harvinaista. Olemme näillä pakkasilla rääkänneet vain talouden bensamoottorista autoa liikkeelle ja ajaneet sillä vuoronperään. Hän sanoi, että postilaatikko oli ollut aivan täynnä paketteja ja yksi piti vielä hakea postistakin. Meillä se tarkoittaa lähintä Siwaa ja pyöräytimme kotimatkalla sen kautta. Paketti olikin sen verran suuri, ettei se olisi mahtunut päivän ainoanakaan pakettina postilaatikkoomme. 

Minulla oli minijoulu, kun olin riisuuntunut kaikista omistamistani talvivaatteista ja saanut talven viimeisen glögimukin nenäni alle. Paketeista kuorituivat kaikki odottelemani camino-varusteet ja vielä yksi sous vide-keittokirjakin. Oli hassua, että kaksi samanlaista paitaa tuli aivan eritavoin pakattuna. Toinen oli kääritty siististi muoviin ja paketti oli vain hieman itse tuotetta suurempi. Toinen samanlainen paita oli kuvan alimpana olevassa pahvilaatikossa niinikään paksuun muoviin käärittynä ja pakkauspahvilla vielä tuettuna. Ei varmasti mennyt paita rikki tuossa kuljetuksessa!

Aion kokeilla onko pesuliuskoista mihinkään. Ostin pakkaukset, joissa kussakin on 50 liuskaa. Yksi on shampoota, toinen saippuaa ja kolmas vaatteiden pesuun tarkoitettua. Jos ne ovat käyttökelpoisia, niin erinomaista. Vievät pienen tilan kantamuksissa, eivätkä ole sotkevia. Jos ne ovat vain auttavia, otan ne varmaan mukaani caminolle varapesuaineiksi. Jos ne eivät toimi alkuunkaan olen pulassa. Luin nimittäin eilen melkein kokonaan KonMari-kirjan ja sen mukaan toimimattomat, tarpeettomat esineet/tavarat pitää välittömästi heittää pois, kuten kirjassa runollisesti ilmaistaan se, miten tavarat hävitetään. Aivan kirjaimellinen pois heittäminen ei tulle kyseeseen, koska kierrätys. Tiedättehän, eihän sitä noin vain heitetä kaikkea pois.

Lutikkalakanat on kauniisti pakattu pieniksi kääröiksi omiin siisteihin pusseihinsa, niitä en mene tietenkään aukaisemaan ja toivon, ettemme joudukaan niihin sen enempiä kajoamaan. Pakkaus painaa 120 g, joten se ei ole liian painava otettavaksi varalta mukaan.

Tilaamani alennusmyyntipaidat saattavat olla caminon viimeisiä satasia ajatellen liian lämpimiä, mutta alkusatasilla huhtikuun alussa ne voivat olla hyvin tarpeellisia. Olen taitellut ne odottamaan uuden idolini Marie Kondon neuvoin.

Youtubessa on varmasti miljoona pätkää siitä, miten kaikki vaatekappaleet taitellaan konmarittain. Ihan kaikkeen minäkään en varmaan hurahda, sillä minulla ei esimerkiksi ole paljon sukkahousuja taiteltaviksi. Marie kertoo niiden taittelemisesta pitkät pätkät kirjassaan. En myöskään enää koskaan voi katsoa palloksi kääräistyjä nilkkasukkia tuntematta suurta sääliä niitä kohtaan, ne on vapautettava heti.

Eniten minua viehätti se, miten vaatteita kiitetään, kun ne riisutaan. Ne päästetään lepäämään, samoin laukut ja kengät päästetään lepäämään kiitosten kera. Siis miten en ole aiemmin tätä tajunnut? Alkeellisiin käytöstapoihin jo kuuluu osata kiittää saamastaan avusta ja tuesta. Nyt loppuu se, että kengät vain potkaistaan jaloista tuulikaappiin ja laukku jätetään jonnekin lojumaan! Joku järjestys minunkin elämääni!