sunnuntai 1. toukokuuta 2016

32. kävelypäivä O Pedrouzosta Vilamaioriin noin 11 km


Vappuaatto oli hyvin rauhallinen sillä reunaa kylää, jonne olimme majoittuneet, en tosin tiedä ollenkaan espanjalaisten vapunviettotavoista. Kävimme illalla naapuriravintolassa syömässä, mutta jänistin mustekaloista, tilasin langustiineja. Ne olivat kyllä hyviä. Nyt on hyvä syy palata tänne tienoille ihan vaikka vain pulperoiden tähden. 


Katsoimme illalla vielä Rocky-elokuvia televisiosta ja ymmärsin täysin , miksen ole koskaan niistä perustanut. Hienoja asuja ja kampauksia oli yllin kyllin. 

Tänään meillä oli mainio tilaisuus nukkua hieman pitempään,  syödä aamiaista rauhassa, luovuttaa huone myöhemmin ja lähteä liikkeelle vasta joskus kymmenen tienoilla. Kahdeksalta olimme valmiit ja menossa.


Matkaa oli vain 11 km, perille Santiago de Compostelaan emme halunneet vielä tänään kävellä, sillä vasta huomenna on syntymäpäiväni ja silloin aion olla perillä. Kylläpä matka nyt hupeni nopeasti, kun aikaa oli paljon. Tuntui että kävelimme todella hitaasti, mutta silti kilometrit aivan vilistivät vähemmäksi. Eipä olisi moista uskonut vielä muutama päivä sitten. 


Väkeä ei ollut mitenkään huomattavan paljon liikkeellä, muutamia ryhmiä kyllä ja yksittäisiä kulkijoita. Emme ole missään vaiheessa joutuneet liian suureen ruuhkaan, mikä on oikein mukavaa. Tuttuja emme edelleenkään enää nähneet. Moni alkumatkan tuttava on varmaan jo aikaa sitten ollut perillä.


Varaamani casa rural-huone oli varaustiedon mukaan saatavilla kahdesta eteenpäin, mutta matka vain loppui, vaikka pidimme pitkähkön tauon ja kävelimme niin hitaasti kuin pystyimme. Huone oli kuitenkin valmis aivan tuota pikaa ja odotellessamme nautimme päiväoluet, olihan kellokin juuri yli puolenpäivän.  Meillä on hauska pikku kaksio majoituksenamme, on minikeittiökin. Televisio on pikkuruinen kuvaputkilaite olohuoneen nurkassa korkealla, selasimme kanavia James Bond-elokuvan toivossa, mutta johonkin Russell Crowen tähdittämään länkkäriin jouduimme tyytymään.


Kävimme lounaalla casa ruralin ravintolassa ja söimme reissun parhaan ensalata mixtan ja pääruoaksi lasagnea. Päivällistä emme enää tarvitse, kävelyä on ollut niin vähän, ettei tässä ole kahden aterian tarpeessa. Meillä on vielä eiliseltä vappulounaalta hedelmiä jäljellä, saamme niistä hyvän iltapalan. 

Nyt alkaa todella tuntua, että tämä savotta alkaa olla valmis. Aamuksi jäi enää noin 8 km ja aiomme lähteä liikkeelle viimeistään seitsemältä. Niin olemme tavallista vauhtia kävellen perillä Santiagossa yhdeksän maissa, jolloin pilgrim-toimiston pitäisi aueta. Sitäkin enemmän odotan sitä, että näen silloin Kammenpyörittäjän, joka äsken saamieni tietojen perusteella on noin tunnin ajomatkan päässä Santiagosta. Peregrinoja näkyy sielläkin päin ja hotellissa tarjotaan rinkankuljetuspalvelua.

En osaa vielä juurikaan sanoa mitä tästä koko reissusta jää käteen, ei sen varmaan tarvitsekaan heti kirkastua. Koska vielä on kuitenkin 8 km kuljettavaa,  en uskalla luetella mitä kaikkea vältimme tai missä onnistuimme. Sen aika on tuonnempana, kun teen matkan jälkeen yhteenvetoa kokemuksistani. Sisareni on myös luvannut vieraskynäillä omasta näkökulmastaan kulkemastamme matkasta.

EDIT: Liitän tämän postauksen Campasimpukan ylälaidassa olevalle Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksiamme.

Billy Currington laulaa meille Hey Girl.


4 kommenttia:

  1. Vähän etuaikaiset synttärionnittelut. Ja onnittelut myös terveinä ja reippaina perille pääsystä. Olette te aika sissejä.
    paskeriville

    VastaaPoista
  2. Huomenna Santiago se Compostelassa! jHs jalat sallivat. Viime hetkillä ongelmana polvet.

    VastaaPoista
  3. Hyvää syntymäpäivää ja onnittelut kävellystä taipaleesta! :)

    VastaaPoista
  4. Hyvää syntymäpäivää täältäkin.

    terveisin Jaana Tampereelta

    VastaaPoista