perjantai 12. helmikuuta 2016

Talutan sinua molemmista käsistä


Kun olin pieni ja minua laiskotti väsytti kovasti kävelyreissulla, äiti sanoi aina, että tule nyt, minä talutan sinua molemmista käsistä. Niin hän tekikin. Vähän aikuisempi versio molemmista käsistä taluttamiselle ovat kävelysauvat.

Aloitin sauvakävelyn noin 15 vuotta sitten ystäväni kanssa, olin saanut sauvat työnantajalta joululahjana ja ystäväni sai miehensä saamat sauvat käyttöönsä. Tuohon aikaan sauvakävely oli todella suosittua, mutta silti minua arvelutti lähteä kokeilemaan. Ajatus sauvojen heiluttelusta pitkin pururataa tuntui muitten kohdalla ihan ok-harrastukselta, mutta omalla kohdalla naurettavalta. Uskalsin silti kokeilla ja pianhan sitä mennä kopsuteltiin pitkin rataa ja tienvarsia, eikä nolostuksesta ollut tietoakaan. Kävelin ne sauvat käytännössä loppuun ja hankin myöhemmin paremmat, joissa rannekkeetkin olivat jo kehittyneemmät. Ne sauvat minulla on vieläkin tallella. Jostain syystä en ole taas muutamaan vuoteen kehdannut niitä käyttää. 

Mietin jo marraskuussa 2014 ottaisinko caminolle sauvoja mukaan vai en. Olen tullut siihen tulokseen, että kyllä otan. Reitillä on niin ylä- kuin alamäkiäkin, niin fyysisiä kuin henkisiäkin, joissa sauvoista on apua. Askel ylämäkeen saa ainakin vähän pontta sauvoista ja alamäkiin tuki on tarpeen. Olin katsastellut jo valmiiksi Partioaitan valikoimia ja sain uskonvahvistusta merkinvalintaan Talvicaminon blogista. Se on ensimmäisiä kotimaisia aiheeseen liittyviä blogeja, joita löysin. Siellä oli hyvä varusteluettelo ja koska Jaana luotti saman merkin sauvoihin, niin päätin minäkin tehdä.

Aiemmista sauvakokemuksistani tiesin, että sauvojen säätämisen tulisi olla helppoa. Aiemmat sauvani ovat olleet kierrettävällä mekanismilla toimivia, jolloin putket liukuvat toisten sisään ja sauvojen saamiseksi samanmittaisiksi erilaisiin maastoihin, tai lyhyempinä kuljettamisen jälkeen on ollut työlästä. Laitoin merkkejä varsiin niille kohdille, joille sauvat tulisi kiristää, mutta silti onnistuin usein saamaan sauvoistani hieman erimittaiset ja sekös oli ärsyttävää. Kiertomekanismi myös väsyi ajan mittaan ja sauvat alkoivat lyhetä pikkuhiljaa kävelyretken aikana tai romahtivat yhtäkkisesti aivan liian lyhyiksi ja kerran jopa saivat minut kaatumaan. Silloin ne sauvat saivatkin kyytiä. Nykyiset tällä tekniikalla toimivat sauvat ovat varmasti parempia ja kehittyneempiä kuin ne aataminaikuiseni. Toiset sauvani olivat määrämittaiset, lähinnä tasaisessa maastossa käytettävät vakiosauvat.

Nyt päätin hankkia sauvat, joiden osat eivät mene sisäkkäin vaan taittuvat toistensa viereen. Sitä sanotaan ainakin valitsemallani merkillä Z-Pole-pakkausteknologiaksi ja se kuvaakin sauvojen mekanismia hyvin. Koska olin niin tyytyväinen Partioaitassa saamaani kenkienvalinta-apuun, päätin hankkia sauvat samasta paikasta, enkä tilata niitä netistä. Halusin päästä kokeilemaan sauvoja ennen ostopäätöstä. Tärkeä ominaisuus sauvoissa oli se, että ne veisivät pakattuina mahdollisimman pienen tilan ja mahtuisivat tarvittaessa rinkkani sisälle tai ainakin rinkan kylkeen kätevästi.



Black Diamond-merkkiset sauvat ovat nyt tuossa ihmeteltävinä. Ne ovat ihmeen kevyet, mutta tukevat ja niiden kokoontaittaminen ja aukaiseminen käy aivan hetkessä. Rannekkeet ovat paljon kevyemmät, kuin aikaisemmissa sauvoissani, enää hansikkaan muotoa tavoittelevat rannekkeet eivät näköjään olekaan paras ratkaisu. Sauvat maksavat 129 euroa, joten se on kenkien jälkeen toiseksi kallein yksittäinen hankintani reppuni oltua niin hyvässä tarjouksessa.

Päivän kävelymusiikiksi ehdotan Chris Jansonin kappaletta Buy Me A Boat. Harva countrykappale on niin ärsyttävä kuin tämä, joten se tulee ehdottomasti esitellä mahdollisimman monille.

5 kommenttia:

  1. Ehdottomasti kannatan sauvojen käyttöä. Säästää polvia ja antavat tukea varsinkin kun on painoa selässä. Katselin juuri tänään retkeilylehdestä arvioita vaellussauvoista ja parhaaksi tuli tuolla systeemillä yhteen liitettävät, eivät siis kiertämällä kiristettävät. Merkkiä en pannut mieleen. Taitaa olla sama systeemi kuin niissä pitkissä puikoissa joilla "tökitään" lumeen kun etsitään lumivyöryn uhreja. Mutta caminolla ei toivottavasti ole lunta.
    paskeriville

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, pasverville. Samaa olen kuullut muiltakin ja olen tosi tyytyväinen ostokseeni. Mekanismi tuntuu oikein toimivalta. Sehän on jokatapauksessa kompromissi, kun saman esineen pitää olla sekä tukeva, mutta myös kokoontaittuva. Tässä on taidettu onnistua. Säätila puolentoista kuukauden kuluttua on vielä arvoitus, ilmeisesti se voi olla hyvinkin vaihteleva, mutta onhan täällä pohjoisessa totuttu kaikenlaiseen. En odotakaan hellekelejä, mutta olisi mukavaa, jollei kauhean märkää olisi koko aikaa :)

      Poista
  2. Moi! Ainakin yksi sauva kannattaa Caminolle ottaa juurikin noita ala- ja ylämäkiä varten. Ja sitten niillä voi hätistellä irtokoiria tulemasta liian liki. Suurin osa koirista on ok, mutta joukossa voi olla myös näykkiviä. Ja jostain syystä koirat Caminon varrella pelkäävät keppiä...
    t. Tiina
    tiinanpatikointi.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin vielä blogissasi, Tiina, sehän olikin minulle tuttu jo toissavuodelta, kun perustin tämän oman tallustusblogini. :)

      Poista