torstai 17. maaliskuuta 2016

Muista syödä tarpeeksi


Minä olen aika huono syömään aamiaista, töissä ollessa en juuri koskaan syö aamiaista kotona. En edes silloin, kun olen kävellyt sen vähän alle 10 km työmatkan. Olen sitten töissä syönyt jossain vaiheessa, usein vasta lounasaikaan. Nyt kun olemme kahden täällä kotona, ei tule päivällistäkään laitettua joka päivä, välillä meillä on voileipäpäiviä. Caminolla ruokailu täytynee ottaa vakavasti, että ylipäätään jaksaa.

Olen lukenut nyt niin paljon erilaisia caminoaiheisia kirjoja ja blogeja, katsonut Youtubesta caminokertomuksia ja selannut Camino Forumia, että tiedän millainen ruokailurytmi useimmilla caminoa kulkevilla luonnostaan muodostuu. 

Aamuisin on järkevää lähteä ajoissa liikkeelle, jotta ehtii ajoissa perille. Tällä on hyvä aamunvirkun perustella sitä, ettei kannata nukkua liian pitkään, vaan heittää rinkka selkään ja lähteä seuraamaan reitin simpukkamerkkejä. Toisekseen albergueista täytyy useimmista lähteäkin melko varhain, kahdeksan, yhdeksän maissa viimeistään, että ne ehditään siivota ja valmistella uutta vaeltajajoukkoa varten. 

Nyt kun kevät etenee kiivasta tahtia, valoisa aika lisääntyy aamustakin vikkelästi. Tarkistin auringonnousuajan Pamplonassa tänään, se on noussut siellä hieman seitsemän jälkeen. Kesäaika alkaa juuri pääsiäisen aikana ja auringonnousu siirtyy tunnin eteenpäin, mutta aamu kyllä valkenee jo puolisen tuntia sitä ennen, maastosta riippuen kolmekin varttia aikaisemmin on jo sen verran valoisaa, että voi lähteä liikkeelle. Illasta pimeä tulee vasta kahdeksan jälkeen, joten senkään puolesta ei ole huolta.


Aamulle olisi hyvä varata jotain syötävää, majoituksissa on usein keittiö käytettävissä, mikäli haluaa keittää kahvia tai teetä, jääkaappiakin lienee hyödynnettävissä. Edellisiltana voi hankkia aamua varten hedelmiä, leipää, juustoa, juotavaa jogurttia tai pähkinöitä, joilla päivän saa alkuun. Siinäkin tapauksessa, ettei vielä maistuisi. Moni kävelee ensin aamulla kevyen omatoimiaamupalan turvin tunnin pari ja kun kahvilat reitin varrella yhdeksän jälkeen avautuvat, on seuraavan aamiaisen aika. Maitokahvia ja täytettyjä patonkeja siirtyy vaeltajien vatsoihin suunnattomia määriä. 

Mikäli lounasajan ohittaa omin eväin, on sitten illalla viimeistään viisainta syödä kunnolla, ettei seuraava päivä mene harakoille. Joissakin majoituspaikoissa on mahdollista ostaa illallinen tai valmistaa se itse keittiössä omista tarpeista. Hiilihydraatit ovat pääosassa, jotta polttoainetta riittää pitkiin päivämatkoihin. Illallinen syödään usein niin myöhään, että jos sen nauttii ravintolassa, on kiirehdittävä ehtiäkseen takaisin majoitukseen ennen ovien sulkemista yöksi. Iltapalaa ei useinkaan varmaan tarvita erikseen, vaan illallisella kyllä on hyvä mennä nukkumaan. 

Ruoan lisäksi on oltava koko ajan riittävästi juotavaa, aivan siitä riippumatta onko sää lämmin vai viileä, tai suorastaan kylmä. Otan mukaan kevyen juomapullon vettä varten, veden lisäksi täytyy hankkia matkan varrelta mehuja ja virvoitusjuomia tarpeen mukaan, sekä kahvia ja muita lämpimiä juomia. 

On mielenkiintoista nähdä mitä hedelmiä on sesongissa Espanjassa keväällä. Meillehän tuodaan juuri Espanjasta suuria, lähes mauttomia mansikoita kevään juhlien kakkuihin, toivottavasti ne siellä maistuvatkin joltain, mikäli niitä maan pohjoisosassa on helposti saatavilla. Sitrushedelmät ovat myös keväisin sesongissa, niitäkin toivon saavani syödä yllin kyllin. Banaanit ovat käteviä matkaeväitä myös ja saatavissa ympäri vuoden. 

Camino Francés on niin pitkä taival, että sen aikana ehtii maakunta vaihtua toiseen moneen kertaan ja kullakin niistä on omanlaisena ruokakulttuuri. Toivon myös saavani erilaisia espanjaisia makuelämyksiä sen lisäksi, että saan polttoainetta keholleni kävelyä varten. Yritän muistaa ottaa kuvia ruoasta myös caminon aikana, että voin myöhemmin ottaa selkoa ruokalajeista ja ehkäpä kokeillakin niitä Campasimpukan kuudennessa Espanja-haasteessa syksyllä.

Päivän kävelymusiikiksi valitsin Alan Jacksonin kappaleen A Woman's Love. Tänään en tosin kävele yhtään, sillä sain tyypillisen viime hetken flunssan. Olen koko talven väistellyt kaikenlaiset taudit, otin influenssarokotuksenkin, mutta nyt minulla on nuha, joka ei vielä tiedä kääntyisikö vuosisadan taudiksi, vai menisikö vähällä ohitse. Olen hiljaa liikkumatta paikallani ja keskityn paranemiseen.

6 kommenttia:

  1. Pikaista paranemista. Tuntuu siltä, että vähintään joka toinen on tautisena. J oli viime viikon, minulta tämä on toivottavasti katoamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tosiaan sairastavaisia on ollut vähän joka puolella. Koitan nyt olla oikein rauhallisesti, jos tämä tästä nopeasti menisi ohitse. :)

      Poista
  2. Moi! On myös hyvä muistaa, että tärkein proteiininlähde Caminolla on punaviini :)
    t. Tiina
    tiinanpatikointi.blogspot.fi

    VastaaPoista
  3. Hei, hyvin kirjoitat ruokahuollosta. Eilisiltana Cizur Menorissa toinen paikallisista ravintoloista tarjosi illallisen pyhinnvaeltajille klo 19. Tiesivät, ettemme jaksaisi valvoa espanjalaisten normaaliin iltaruoka-aikaan asti. Alkuruuaksi oli valittavana pastaa, kalakeittoa, vihreää salaattia (Ensalada verde). Kalakeitto oli hyvää, ohutta lientä, jossa maistuivat erilaiset äyriäiset. Pääruuaksi sai ottaa grillattua kalaa, kanaa tai lihaa (Churrascos). Tuo churrascos on aina valtava annos, niin eilenkin. Jälkiruokana oli Tirasmisua, joka näytti kokin itse tekemältä, sekä jäätelöä.

    Aamulla ei ollut nälkä! Ostin alberguen automaatista vähän evästä mukaan. Söin kävellessä pähkinöitä ja aiemmin hankkimiani porkkanoita paloina. Kuuden kilometrin päässä odottivat maitokahvi ja tuoreesta leivästä tehdyt paahtoleivät, joiden saamiseen salasana kuuluu "Hay tostadas?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, olenkin lukenut noista kolmen ruokalajin aterioista, edulliselta kuulostaa! Toivottavasti saan oman ruokailuni sujumaan, ettei siitä jää jaksaminen kiinni.

      Poista